maanantaina, toukokuuta 31, 2004

Miten niin parhain?

"Fazerin Parhain"-pussi on huijausta, jos siinä on puolet Toscaa. Kuka tykkää Toscasta? En muista koskaan tavanneeni ketään, jonka mielestä just nimenomaan Tosca olis parhain niistä parhaista.

sunnuntaina, toukokuuta 30, 2004

Aina ei jaksa innostua

Suomesta tuli sukua Markuksen juhliin ja saimme näin todistettua, että yksiöömme mahtuu helposti yöpymään ainakin yksi koira, viisi aikuista ja kaksi lasta. Eli tervetuloa tänne sankoin joukoin. Tilaa on kaikille!

Asumme stadionin vieressä ja Metallica soittaa siellä juuri nyt. Jos avaisin ikkunan, niin kuulisin konsertin, mutta en jaksa vaivautua. Toisaalta - ei sitä voi kokonaan välttyä kuulemasta vaikka ikkuna on suljettu. Nyt jyrisevä biisi kuulostaa "St Angerilta".

Stadionin ja asuintalomme välissä on kapea joki. Jos menisin meidän puoleiselle rannalle viettämään aikaani ja tarkkailisin vastarantaa tovin, niin näkisin vaivatta koko miespuolisten sukuelinten kirjon. Kaljaa ryystäneet nuoret miehet mustissa t-paidoissaan suosivat nimittäin joenvarsipuskia ja jokea virtsaamisen toimittamisessa. En nyt jaksa innostua tästäkään. Menen sen sijaan pyykkitupaan.

lauantaina, toukokuuta 29, 2004

Odotushäkki

Metallica-fanit jonottavat lavanvieruspaikkoja mustissaan. Kun menin toistamiseen kauppaan (lompakko jäi kotiin ensireissulla), oli heillä menossa pallopeli ristikkorajatulla odotusalueellaan. Jollain on rock-miehenkin pidettävä kuntoansa yllä. Vetelä pallon potkiminen riittää siihen vallan mainiosti. Rock-naisia ei siellä jonottajien joukossa näkynyt.

Olen havaitsevinani tätimäisyyttä asenteessani.

perjantaina, toukokuuta 28, 2004

Onnea Markus!!!

Valtavat onnentoivotukset Markus!

Vajaan kuuden vuoden urakka on takana ja tohtorin paperit kädessä. Huraa, huraa, huraa!!!

torstaina, toukokuuta 27, 2004

Kuka se oli?

Tänä aamuna ovikello soi vartin yli viisi. Heräsin siihen - kovin tahkeasti kylläkin. Samaan aikaan kun avasin oven katsoakseni onko se joku vielä siellä, näin lehdenjakajan kiitävän kohti oveamme toisesta päästä käytävää. Mennessään hän nakkeli lehtiä lattialle ovien eteen ja hihkaisi jo kaukaa "God morgon. Väntar du på mig?". Tähän sanoin vain että, "hyst-hyst", sillä toivoin ettei Vimme herää vielä (Vimme heräs). Kysyin lehtihenkilöltä soitteliko hän meidän ovikelloa, johon hän sanoi että ei. Ketään muutakaan ei näkynyt. Ehkä se oli jonkun naapurin näppärä käytännönpila. Mene ja tiedä.

Muistin unen jonka näin ennen heräämistäni. Olin taas Etelä-Afrikassa. Maisemat oli hienot ja ihan yht'äkkiä kaikki oli lumen peitossa. Mitä se tahtoo sanoa? Kaunis keli juhannuksenako?

keskiviikkona, toukokuuta 26, 2004

Aloitetaan asian vierestä

Vimme nukkuu - vielä ehkä 5 minuuttia - ja näin mulla on mahdollisuus kirjoittaa elämäni ensimmäiset nettipäiväkirjan sanat. En ole ollenkaan ajatellut kenelle tässä kirjoitan tai mistä tulen kirjoittamaan. Saati sitten, onko mulla ylipäänsä mitään sanottavaa - ja vaikka sitä sanottavaa löytyisikin, niin kiinnostaako ketään? Parasta olla miettimättä moisia ja antaa mennä vaan. Siispä sydämellisesti tervetulleeksi toivotan sinut, Rakas Lukijani, seuraamaan kotiäidin elämää.