Onnistumisen kokemus

Kun vain tekee uuden käyttäjänimen ja pokkana sillä rupee riehumaan, niin kyllä niitä kuviakin voi taas julkaista. Hahaa!!!

Tietokone-Liisa, 1-1.

Tässä maalaus yhdeltä mun lemppari maalarilta.

Sandro Botticellin (1445-1510) maalaus "Venus ja Mars".

Täällä sataa kuin aisaa. (Sanotaanko niin? Ulkomaanpelleys vaivaa ja spontaanisti tulevat ilmaisut tuntuvat hetken miettimisen jälkeen kummallisilta.)

Seurasin muutaman vuoden yhden kaverin viihdyttävää nettipäiväkirjaa. Nyt sitä ei enää pääse lukemaan. Joko hän on lopettanut sen kirjoittamisen tai sitten multa on vain henkilökohtaisesti evätty pääsy sinne. Jätin kai holtittomia kommentteja tai jotain. Sääli kuitenkin. Niitä juttuja oli viihdyttävää lukea.

Vali-vali

Mä saan hermoromahduksen tän tietokoneen kanssa! Joskus jotku ohjelmat ei vaan toimi, luultavasti ihan minusta riippumattomista syistä, silti tulee sellainen olo, että kone kikkailee vaan ilkkuakseen. Yritin tässä julkaista iloksenne kuvan blogissani. Se julkaiseminenhan tapahtui aikaisemmin niin näppärästi sen Kaisan ottaman testikuvan kanssa. Kuinka ollakkaan, nyt se julkaisuohjelma ei toimi. Hoh-hoijjaa, sanon minä!

Jos tuntuu elämässä siltä, ettei lyö tarpeeksi varpaitaan erilaisiin kohteisiin, niin hankkikaa Stokken Tripp Trapp-tuoli niin kyllä rupee varpaat mustumaan.

Ylämäki, alamäki

Tämä on ollut varsinainen huvipuistojen luvattu kuukausi. Pääsin taas Lisebergiin vuoristorata-ajeluille. Riemu ja ylistys!

Siitä tuli mieleeni, että on väärin käyttää metaforaa "vuoristorata" elämästä, jossa henkiset ylä- ja alamäet sävyttävät olemassaoloa. Alamäethän tässä yhteydessä antavat ymmärtää, että on käsillä se ikävämpi periodi ja synkkyys. Selvästikkin on unohdettu, että ne alamäet vuoristoradassa ovat huisin hauskoja ja että näillä ajeluilla ei ole ikäviä kohtia. Synkkyydestä puhumattakaan. No ehkä on ikävää, että se loppuu niin lyhyeen. Eikö se elämäkin tapaa loppua jotenkin turhan pian?

Väsy on ihmisen

Ja taas ihminen keekoili illalla niin, että aamuherääminen tuntui vaikealta. Voi hyvänen aika sitä päivää kun saa nukkua just niin pitkään ku huvittaa. Toisaalta, kun on kavereita kylässä, niin iltakeekoilu on kuitenkin sen seuraavan päivän tuskan arvoista.

Saimme kunnon latingit tuoreita, suomalaisia akkainlehtiä tuliaisina. Taas tiedämme asioista paremmin!

Kiitos

Posti toi tänään Amélie Nothombin "Nöyrin palvelijanne"-kirjan. Kiitos sikana!!!

Suomalaiset klassikot

Nyt olen päättänyt lukea "Täällä Pohjantähden alla"-trilogian. Se löytyy paikallisista kirjastoista suomeksi. En ole sitä eläessäni lukenut, niinkuin en mitään muutakaan Linnaa. "Tuntematon sotilas" jää varmaan lukematta, sillä sotakirjallisuutta en pysty lukemaan ilman, että pilaan päiväni sillä. Tulen tavattoman vihaiseksi koko ihmiskunnalle mistä tahansa sotajutusta ja siinä tilassa ajaudun suuvaahdossa saarnaamaan asiasta viattomille kuulijoille, joita useimmiten meillä päin edustaa Markus. Joka tapauksessa, trilogian lukeneet kehuvat sitä ja mulle on vakuutettu, että suomenkielisenä ihmisen velvollisuus on lukea se kirja.

Lainasin eka osan ruotsiksi kirjastosta, kun se oli mun mielestä niin vitsikästä. Hyvin pian tajusin, ettei kannata lukea sitä ruotsiksi. Jo kirjan aloitus "Alussa oli suo, kuokka - ja Jussi" kuulostaa vieraalta: "I begynnelsen var kärret, gräftan - och Jussi". Ja se Jussi-nimen ääntäminen riikinruotsiksi päässään ei yhtään auta tätä uskottavuuden asiaa.

Sur sur

Hampaiden pesu on mun mielestä tylsää puuhaa. Aina ennen urakan aloittamista noidun mielessäni, että taas pitää junnata se sama ruljanssi. (Ei ihme, että se tuntuu niin tylsältä, kun jo etukäteen siihen niin asennoituu. Eikö ihminen koskaan opi?) Sit mä en voi pestä vaan-sinne-päin, vaan on pakko surisuttaa hammasharjaa suussa kymmenen minuuttia, muuten ei tule puhdasta. Jos joku keksii joskus tehokkaan ja nopean tavan puhdistaa hampaat, niin mä olen valmis uhraamaan siihen omaisuuttani vähän enemmänkin.

Jossain tämän vuoden Kuukaisliitteessä oli Pirjo Honkasalon ja Elsa Saision haastattelu "vanhemmat-lapset"-osastolla ja siinä Honkasalo valitteli, että menee hermo, kun Elsa-ihminen kävelee minuutti tolkulla ympäri kämppää sähköhammasharja suussa päristen. Tunsin sielunsympatiaa Honkasaloa kohtaan. Markus on nimittäin hampaidenharjaustylsyyden ongelman ratkaissut sillä, että toimittelee samalla asioita muualla kuin kylpyhuoneessa. Mun mielestä se on hermoja raastavaa, vaikka ymmärrän kyllä miksi se tekee niin.

Tänka på

Tällaisina päivinä on vaikea päättää mitä pistäis päällensä ulos mennessään. Kun aurinko paistaa, on todella lämmin, kun se menee pilveen (mitä se tekee koko ajan), on liian kylmä niille vaatteille, jotka sitä aurinkoista keliä varten päällensä pisti. Aina voi tietysti pysyä sisällä koko päivän, mutta se ei ole mikään kehittävä vaihtoehto lapsen ja emoaluksen mielenterveyden kannalta. Kauhee tenkkapoo!!!

Ei sitä siirappimaisinta sorttia

Tänään lähtee kirjahyllyt. Kirjat pakkasimme jo ties millon. Sen session jälkeen rupes hyllyille kertymään väliaikaisesti kaikkea muuta pakattavaa. Eilen saimme nekin tavarat hoidettua laatikoihin tai muuten vaan pois tieltä. Hauskaa, kun tapahtuu. Pitää tunnustaa, että tämän luokan hommat saa aina sen hermon varsin kireelle ja että se ihmisten välinen kommunikaatio täällä kotona ei ollut sitä siirappimaisinta sorttia.

Tänään lähtee seuraavaan kotiinsa satsi pienen vauvan kamaa ja kaikkea sellaisen hoitamiseen liittyvää, niinkuin esimerkiksi rintapumppu. Se on objekti, jonka käyttäminen tuntuu ajatuksena todella epämiellyttävältä. Jopa silloin, kun sitä hätää kärsien tarvii (maitoa tulvii ja lapsi on kylläinen) sen käyttäminen on apeaa. Mutta silti se on yksi kätsimpiä apuvälineitä, mitä ihmisellä katastrofitilanteessa oli. Annan sen ilomielin seuraavalle.

Lapsen tämän hetken lempparibiisi on Sfatayimin: "Esterika".

Joku kataloogi

Ystävättäreni on jo sen verran raskaana, ettei lahjoittamani mamavaatteet enää mahdu päälle - siis piukeimmat niistä. Niitäkin on olemassa montaa sorttia. Hän kysyi, haluanko ne takaisin. Herrajumala: MIKSI?!? Mitä mä niillä teen?

Mun mielestä yksi parhaiten vaiettuja globaaleja juonia ihmisten päänmenoksi on se, että naiset aivopestään uskomaan unohtavansa sen ensimmäisen synnystyskokemuksen kauhut ja pykäämään lasta toisen perään sarjassa maailmaan: pang-pang-pang. Haloo! Raskaana oleminen on hornaa - sekä päälle, että kropalle, synnyttäminen on hornaa ja siihen saatta kuolla, pienen vauvan hoitaminen omassa hormoonisekavuudessa on hornaa ja niitä ikävällä tavalla psykedeelisiä kokemuksia joita elämässä toivoisi voivansa välttää. Näitä asioita koettuaan ei voi mitään niistä unohtaa. On toisaalta hienoo, että on nämä kauhut kokenut - eipä pääse enää kanssaihminen sanomaan, että enhän mä voi tietää asiasta mitään. Mutta että uudestaan menis läpi sen kaiken elämälle vieraan höykkyytyksen? Hohoo!!!

Huolestuneille lukijoille tässä nyt erikseen mainitsen, että kaikesta tästä lisääntymiseen liittyvästä antipatiasta huolimatta Vimme on ollut mun mielestä aina aivan ykkönen. Sääli vaan, ettei sitä voinut tilata jostain kataloogista.

Välimatkat taittuu

Olipas taas hauskaa kun oli kaveri kylässä! Sitten joskus, kun ihminen muuttaa takas Suomeen, on mahdollista tavata siellä asuvia ystäviä ihan asialliseen tahtiin. Sitä odotan! Tylsää vaan, ettei saa Göteborgin mielitiettyjä mukaansa lähtiessään. Täytyy pitää varansa, ettei Japanissa tutustu liian läheisesti viehättäviin ihmisiin. Miten mä ne sitten ottaisin Suomeen mukaan? Suomeen kun jossain vaiheessa kuitenkin palataan (It's a fact!). Toinen vaihtoehto on hankkiutua sellaiseen varakkuuden tilaan, että välimatkoja ei taloudellisesti ole. Tai sitten on otettava käyttöön se Start Trekin Transporter Room.

Tämä on käsky!

Nyt kaikki kotoa käsin netissä roikkuvat ihmiset: hankkikaa itsellenne MSN jotta pääsemme jauhamaan livekakkaa langoille, kun asun Jaappanissa! Rohkenen olettaa, että niitä ulkomaan puheluita ei tule kovin useasti siellä ollessa otettua vastaan.

Löysin eilen kirjastosta loistavia cd-levyjä etno-osastolta: yksi kokoelma arabialaisia biisejä ja toinen kokoelma aasiamusaa tanssibeatilla. Kunnon kirjasto tekee elämästä juhlan.

Balder

Eilen tuli testattua Lisebergin viime vuonna pystytetty puuvuoristorata, Balder. Se oli KIVA! 70:n asteen kulmassa viiletettiin alas ja sitten taas ylös, kaarre vasempaan ja kaarre oikeaan jne. Menen milloin tahansa siihen uudestaan.

Mitä sadepäivänä voi tehdä?

Ihmiset keksii ajankulukseen vaikka mitä. Näin sadepäivänä voi harkita itsekkin, josko ryhtyisi jonkin yhtä uhkarohkeaan.

Mieliteot

Vimme sanoo "nä", kun keskustelemme näkkileivästä. Yleensä aiheena on nimenomaan josko Vimme haluaa näkkileipää tai ei. Jos mieliteko on olemassa asiaa kysyttäessä, niin hän sanoo "nä". Toinen sana on "ttä" (vettä), joka esitetään aina kuiskaten. Tästä se dialogi alkaa.

Jos muuten on ollut mieliteko kuulla Abban "Dancing Queen" hindiksi, niin nyt se on mahdollista. Tässä teille "Mitha Maze Dar".

Tavara

Näin suuren pakkausoperaation lähestyessä sitä ihmettelee itsekseen, miksi ihminen haalii niin kamalasti tavaraa ympärilleen. Taas lupaan - niinkuin aina ennen muuttoa - harkita tulevaisuudessa tarkkaan, kun olen ostamassa jotain, että tarvitsenko todellakin kyseessä olevaa objektia vai tulenko hyvin toimeen ilmankin. Mitä vähemmän kamaa, sen parempi. Rahansa voi pistää kaikkeen "häviävään", niinkuin ruokaan, leffoihin, matkoihin, pesulalaskuihin, siivoojaan ja tuuleen, jos ei sitten keksi mihin niitä tunkisi, kun sitä turhaa kamaa ei osteta. Ettäs tiedätte.

Kirjat laatikoihin

Pakkasin ensimmäiset kirjat laatikoihin. Kirjoilla täytettyjä laatikoita tulee olemaan aika monta sitten kun pakkaaminen on vihdoin loppuun suoritettu. Miksi ihmisen pitää haalia itselleen kirjoja noin paljon? Ehkä siksi, että kirjat on kivoja... No, joku saa ne niskoilleen siksi aikaa, kun olemme Japanissa.

Jos tulee joskus sellainen olo, että huonosti menee, niin kannattaa lukea Gayle Laverne Grindsin kohtalosta ja todennäköisesti silloin huomaa, että huonomminkin vois mennä.

Urheilusivut

Reebokilla on paikallisilla bussi- ja ratikkapysäkeillä hieno mainos, jossa Carolina Klüft on puettu gladiaattorihaarniskaan ja heittää keihästä. Että voi nainen olla Rutger Hauerin näköinen!

Muuten ei paljoo hetkauta urheilujuhlan alku. Ketä enää kiinnostaa doubattujen "urheilijoiden" kekkulointi areenalla?

Puut

Olet varmaan kuullut puidenhalaajista. Pitää tunnustaa, että on itsekkin joskus tullut niitä puita halattua (mitä ihminen ei kokeilisi). Vimme on vienyt asian astetta pidemmällä - hän käy pussaamassa puunrunkoja.

A Cool Baby

Sanompa, että hikeä puskee.

Eilen kävimme iltapäivällä uittamassa Vimmeä lasten kahluualtaalla tuolla Majornassa. Siellä oli hurja meno ja Vimme molski tohkeissaan. Mukana oli myös Vimmen ystävä Kiara äitinsä kanssa. Harkitsen vakavasti sinne menemistä taas tänään. Viileä lapsi on helpompi hoitaa kuin kuuma.

Ihan niinku ei muutenkin tuota tekemistä riittäis, niin kekkasin verkossa älyvapaan Mars-pelin. Siinä voi kasvattaa farmillaan juttuja, myydä niitä ja pistää rahaa pankkiin. Jos haluaa maksaa oikeeta rahaa, niin voi hankkia itselleen paremman virtuaalitalon ja -auton. Sitten siellä tuntuu olevan toimettomia teinejä langoilla, jotka tekee virtuaaliryöstöjä. Jouduin tänään rikoksen kohteeksi. Todella jännittävää. Lukija saa päättää itse olenko tosissani vai ironinen.

Huh hellettä

Kuuma on. Onnistuin eilen polttamaan niskani, vaikka pysyin muka varjossa melkein koko ajan. Onnittelen itseäni joka kerta loistavasta suorituksesta, kun taas kerran annan nahkani palaa. Jos on vaalea iho, niin sitten on vaalea iho, eikä sen faktan kanssa parane pelleillä. Melanooma väijyy lakkaamatta varomattomia kalpeanaamoja. Aion kuolla johonkin muuhun, kuin just siihen tautiin. Salaman iskuun kuoleminen on aina ollut mun mielestä sellainen tyylikkäämpi tapa päättää päivänsä. Sko-tung ja siihen se loppuu.

Se niistä synkemmistä aiheista. Olen täällä päättäväisesti ruvennut pänttäämään katakanaa, ettei ole sitten ihan hukassa kun sinne Jaappaniin suoriutuu. Jos sen onnistun muistiini iskostamaan, niin sitten opettelen hiraganan myös ennen muuttoa.

Onnistunut väistö

Eilen oli taas valtava tapahtuma Ullevilla. Gyllene tider piti siellä 25-vuotiskiertueen suurimman konsertin. Yleisöä oli lähes 60 000 päätä. Pohdimme, onko Suomessa mahdollisesti mitään bändiä, joka vetäis samanlaisen määrän ihmisiä liikkeelle? Eput mahdollisesti. Enivei - onnistuin pysymään pois kotoa konsertin ajan, joten ei tarvinnut Per Gesslen 40+teiniääntä kuunnella.

Sain eilen Suomesta Suku Lakuja. Nami, nami ja kiitos tavaran toimittajille.

Kaikki päätyy jonnekkin

Jos joku on joskus ihmettellyt, että minne ne eunukkien kivespussit päätyy, niin voin sanoa, että mun silmien alla on yhdet. Se yöuni ei ollut ihan toivotun pituinen viime yönä. Syy on se sama vanha. Vimpulainen päätti herätä ennen lehden tuloa. Mutta eiköhän tämä tästä taas iloksi muutu.

Kävin eilen hakemassa kirjastosta vinon pinon Japania käsitteleviä teoksia. Aion perehtyä asioihin mahdollisimman hyvin etukäteen minimoidakseni väistämättömien kulttuuritörmäysten määrän. Saa nähdä saanko vihdoin elämässäni sushista tarpeekseni tulevien kahden vuoden aikana.

Pikaista paranemista sille yhdelle John Waynen ystävälle.

Yokohama humahutan

Markus sai duunin Japanista! Kaiken todennäköisyyden mukaan tulemme siis tulevan syksyn aikana muuttamaan Japaniin, Tokio-Yokohama-suunnalle. Nyt on ihmisillä hyvä syy ruveta säästämään lentolippuja varten ja toteutaa se aina suunnitteilla ollut Japanin reissu.

Surullisen kuuluisa

Kesän maalausurakka on melkein tehty. Viimeinen kuva tuli just valmiiksi, enää vain vähän skannausta, kopiointia, printtausta, pikku piirustamista ja duuni eteenpäin. Tämä on kaljan arvoinen suoritus, oletuksella, että kutsuu surullisen-kuuluisaa-ruotsalaista-kaupan-kaljaa kaljaksi. Mulle se kelpaa. Olen ruotsittunut ja myönnän sen.

Pogoillaan

Lapsen uusi musiikkisuosikki on Eppu Normaalin "Akun tehdas". Tervetullutta vaihtelua Finnhitseihin ja Muumimusaan.

Kesäradio

Ruotsin radion P1 kanavalla on kesäisin "Sommar"-ohjelma, jossa kutsutut vieraat kertovat suorassa lähetyksessä valitsemastaan aiheesta ja soittavat mieleistään musiikkia. Tänä kesänä puhujia on ollut Ingmar Bergmanista lähtien. Eilen puhui esikoiskirjailija Jonas Hassen Khemiri. Hän on kirjoittanut kirjan "Ett öga rött", jota luotettavat tahot ovat kovasti suositelleet. Itse en ole sitä vielä ehtinyt lukemaan. Sommar-ohjelmia voi kuunnella tietyn ajan verkossakin. Suosittelen Jonas Hassen eilistä juttua. Kuuntelin sitä maalatessa. Itkin ja nauroin. Kaverilla on kertomisen lahja.

Miksi ihminen ei ymmärrä mennä ajoissa nukkumaan?

Lapsi nukahtaa iltaisin viimeistään jälkeen yhdeksän. Järkevä ihminen menisi silloin itsekkin sänkyyn. Lukisi sitä kirjaansa ja pian lähtisi untenmaille - mutta ei: pitää kukkua puoleen yöhön ja sitten varhaisina aamun hetkinä joutuu kaivamaan silmiään esiin turvonneiden ja painavien luomien alta, samalla kun puolitainnoksissa etsii tietänsä vessaan. Täytyy tunnustaa kuitenkin, että unen määrä nyt on ruhtinaallinen verrattuna siihen, mitä se oli vuosi sitten.

Lugnasadh

"Pukka-pukka-pukka", sanoo Vimme. Se on hyvin sanottu tällaisena kauniina, aurinkoisena aamuna. Sain sänkyyn paketteja ja kiitän kaikkia muistamisesta. Kiitos, kiitos. Näin on hyvä aloittaa uusi vuosi elämässään.

Mua on muuten ilahduttanut aina se, että syntymäpäiväni on pakanajuhla Lugnasadh.

Aamun lehdessä oli ulkomaansivuilla uutinen, että Vatikaani on herennyt lohkaisemaan kuinka nykyaikainen feminismi on uhka perheelle. Kääk! Tunnen itseni väsyneeksi ja voimattomaksi, kun kohtaan tätä kivikautista asennetta. Pitää tietysti olla erikseen kiitollinen ettei elä katolilaisuuden keskellä, mutta eipä nuo minkään muunkaan kirkkosuuntauksen naisnäkökulmat ole sen hurrattavampia. Olen syystä vetäytynyt kirkosta etäälle.

Mun omassa henkilökohtaisessa universumissani kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia riippumatta ominaisuuksista tai näkökulmista. Täytyy myöntää, että kasvamisen varaa mulla vielä on, sillä huonoa käytöstä tulee toimitettua toisinaan muita kohtaan - vaikka teoriassa ymmärrän, että olemme kaikki samassa veneessä ja siksi tasavertaisia - Paavikin ja kaikki väkivaltaiset vaimonhakkaajat ja muut hirvitykset. Mutta empäs jaksa saarnata tästä asiasta enempää just nyt.

Vatikaanin virallisilta sivuilta löytyy myös "Kauneimmat kuvat Paavista". Ja nyt sankoin joukoin taustakuvia lataamaan!