lauantaina, joulukuuta 22, 2007

Jollotijolloti

Hyvää joulua kaikelle kansalla. Pakkaan kassini ja lähden maakuntiin. Siellä muu perhe jo vaikuttaa. Itse jäin vielä yöksi kotiin, jotta pyykit saataisiin pestyä ja kakku paistettua. Olin toki pikaisesti baarissakin eilen illalla ja tänä aamuna nukuin keskenäni yhdeksään saakka.

Aurinko paistaa matalalta. Vuoden lyhimpänä päivänä auringonpaiste on arvokkaimmillaan.

tiistaina, joulukuuta 18, 2007

Huono päivä, huono äiti

Tänään oli jotenkin tosi huonotunnelmainen päivä. Se johtui varmaan osin siitä, etten ollut nukkunut tarpeeksi edellisenä yönä ja hauraassa väsymyksen tilassa koko maailma tuntui jotenkin uhkaavalta ja tuska kalvoi. Kaiken huippu oli, että kun palasimme kaikki kotiin tahoiltamme, kävi ilmi, että olin unohtanut lapsen joululaulutapahtuman päiväkodissa. Se oli AIVAN KARSEE moka. Lapsi oli ollut pahoillaan, kun kukaan meistä ei ollut tullut katsomaan.

lauantaina, joulukuuta 15, 2007

Kossut loppui

Museossa saimme valmiiksi yhden isomman projektin, jota tuttavallisesti kutsuimme "Kossuiksi". Kuvan rekvisiitta sopiikin siihen aiheeseen paremmin kuin hyvin. Nyt siirryn takaisin museon vanhalle puolelle loppuharjoitteluksi ja saan jatkaa tätä isojen, muutaman vuosikymmenen takaisten valokuvien kanssa kekkulointia.

On itseasiassa aivan karseeta että tämä mun fantastinen arkastelupäiväkerhoaika alkaa mennä kohti loppuaan ja ihmisen on palattava takaisin siihen oikean opiskelun pariin - ja vielä ruotsiksi. Mut onneksi tässä on sellainen porkkana, että jos opintoni loppuun saakka suoritan, saatan joskus saada maksua siitä kivasta, jota nyt olen saanut tehdä koko syksyn. Ajatella!

torstaina, joulukuuta 06, 2007

Jankuttaja muusia tekemässä

Siis karsee ristiriita oli tossa mun eilisessä asiassa! Munhan nimenomaan pitäis mennä hummailemaan niihin rafloihin, joissa VIPeillä on omat tilat ja pysyä sen baaritiskin tuntumassa, jossa VIPit ei käy, näin säästyisin VIPpien läsnäololta ihan kokonaan.

Mulla oli lapsoseni kanssa aikaisemmin tänään parin tunnin kriisi"keskustelu", jonka tuloksena mulla on voimat pois ja naarmuja naamassa. Onko oikotietä väkivallattomuuden opettamiseen lapselle? Jankutus on mun metodi, mut se tuntuu tehoavan hitaasti.

Keitän pottuja perheelle. Tulossa on muusit ja lisukkeita. Lapset huusi yhteen ääneen jo YÄK, kun kerroin mitä tulemme syömään. Kivat itsenäisyydet kaikille.

keskiviikkona, joulukuuta 05, 2007

Pääsin pikkujouluihin

Olin eilen virman pikkujouluissa. Etukäteen kerroin duuniin, että sit seuraavana päivänä en töihin tule. Otin vapaata, jotta ihminen estoitta pystyi juhlimaan koko rahan edestä. Bileet oli yhdessä keskustan menomestassa, johon en eksyisi muuten. Jotenkin ei minuun vetoa sellaiset ravintolat missä VIP-ihmisille on omat tilat. VIP-ihmiset on epäilyttäviä ja niitä kannattaa vältellä.

Meille oli drinksuu, show, ruokaa ja tanssia. Tuli tanssittua taas siihen malliin, että pitää olla erikseen kiitollinen, ettei mun itseni tarvinnut olla sitä meininkiäni sivullisena katsomassa. Kova tanssiminen piti mun sen verran janoisena, että varmaan gallonan join jäävettä ja näin vältin seuraavan aamun krapulan ihan tyystiin. Oli vain vähän väsynyt olo.

Pitä tunnustaa, ettei sitä oikein jaksa enää kauheesti. Olin jo kahdelta kotona nukkumassa. Onneksi ei ole enempää pikkujouluja tiedossa.

sunnuntaina, joulukuuta 02, 2007

Seuraava aamu

Nukuin ruhtinaallisesti kymmeneen, kahden peiton alla (mitä lämpimämmässä saa nukkua, sen parempi) ja sanonpa, että näin vois ihminen viettää kaikki yönsä. Aamukahviakin tässä saa juoda ilman että tarvii sinkaista vessaan pyyhkimään kesken hörppyjen. Tästä kaikesta juhlavasta ja hienosta huolimatta mä kuitenkin mielummin herään kukonlaulun aikaan kuuntelemaan vajaa viisvuotiaan asioita, kuin eläisin aina ilman ipanaa.

Paluu arkeen on edessä. Olen ostanut kevään ensimmäisen lentolipun Göteborgiin ja pelottavaa kyllä, se on vain menolippu. Meidän koulusta on nimittäin todella vaikeaa saada ulos kurssiaikatauluja ennen kurssien alkamista. Näin on ollut aina ja varmaan tulee aina olemaan ja sen kanssa on elettävä. Harmittaa vaan näin etähenkilönä ettei voi asioitaan etukäteen järjestää. Enivei: Göteborgin sohvat - here I come!

lauantaina, joulukuuta 01, 2007

Käytävässä

Hilasin tänään itseni tehtaalle siivoamaan. Heitin kamani toimistoon, otin käteeni avaimet, roskapussin ja pölyimurin, menin käytävään ja tyytyväisenä avainnippuani tuijotellen paiskasin toimiston oven kiinni. Siivottavan kohteen ovella ihmettelin kun avain ei oikein sovi lukkoon ja siinä siunaamassa mulle valkeni, että kädessäni roikkuvat avaimet olikin museoon, eikä suinkaan tehtaaseen. Siinä sit vietin rattoisan puolitoistatuntisen tehtaan käytävillä notkuen, kunnes pomo tuli avaaman oven.

Mut ei se mitään, mulla on tänään tiedossa parhaan A-luokan ilta ja sitä seuraava vielä fantastisempi aamu: jäppiset meni maakuntiin yöksi ja mä saan huomen aamulla nukkua just niin pitkään kun mulla unta riittää.