Tänään duunin lomassa pohdiskelimme sitä, kuinka kiusallista on nähdä itsensä videolle tallennettuna. Nauhalla toimittavaa hahmoa ei tunnista omaksi itsekseen ja "ai tuollaiseltako mä näytänkin"-ajatukset piinaavat nauhan näkemisen jälkeen. Kuva, joka meillä on itsestämme ja elekielestämme ei ole miltei ollenkaan yhteneväinen sen kuvan kanssa, joka muilla on meistä. Parasta on siis olla määrittelemättä itseään itselleen sen suuremmalti ja yhtä hyvä on olla pohtimatta miltä vaikuttaa, näyttää tai kuulostaa muiden kehollisissa vastaanottimissa. Sit voi huoletta vilmata itteensä aamusta iltaan ja katsoa tallenteita joutotunteinaan.
Mut siis kivaa olla duunissa!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti