Tokio on alkanyt vihertää kirsikankukka-ajan jälkeen. Tänäänkin on sellaset kakskyt astetta lämmintä. Parvekkeen ovea voi pitää auki, ilman että vilu tulee. Kyllä on ihanaa! Siis I H A N A A!!!
Mä olen taas pohtinut sitä, kuinka valtava vaikutus ihmisen ajatuksilla on hänen elämänsä laatuun. Ja tätä jauhaessani miettinyt juuri omaa elämääni, joka tyynesti kiertää mamaradalla päivästä toiseen.
Mulla ei ole mitään valittamista olossani, mutta näen sen, kuinka halutessaan voisin olla kovinkin tyytymätön elämääni. En ole enää mikään eilisen teeren poika ja tähän astiset maalliset saavutukseni ovat varsin vaatimattomat, jos näin perinteisesti yhteiskunnan ja mahdollisten kateellisten naapureiden silmillä asiaa tarkastellaan. Mutta mä olen ihan sees ja tähän asti eletty elämäni tuottaa minulle iloa, kun sitä näin "tikulla-silmään"-tyyppisesti tarkastelen. Tietty olen mokannut ja juttuja olis voinut jättää väliinkin, mutta kokonaisuus on asiallinen ja tästä on hyvä jatkaa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti