Nukuin ruhtinaallisesti kymmeneen, kahden peiton alla (mitä lämpimämmässä saa nukkua, sen parempi) ja sanonpa, että näin vois ihminen viettää kaikki yönsä. Aamukahviakin tässä saa juoda ilman että tarvii sinkaista vessaan pyyhkimään kesken hörppyjen. Tästä kaikesta juhlavasta ja hienosta huolimatta mä kuitenkin mielummin herään kukonlaulun aikaan kuuntelemaan vajaa viisvuotiaan asioita, kuin eläisin aina ilman ipanaa.
Paluu arkeen on edessä. Olen ostanut kevään ensimmäisen lentolipun Göteborgiin ja pelottavaa kyllä, se on vain menolippu. Meidän koulusta on nimittäin todella vaikeaa saada ulos kurssiaikatauluja ennen kurssien alkamista. Näin on ollut aina ja varmaan tulee aina olemaan ja sen kanssa on elettävä. Harmittaa vaan näin etähenkilönä ettei voi asioitaan etukäteen järjestää. Enivei: Göteborgin sohvat - here I come!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti