Vastuullista vanhemmuutta

Julistan Vimmen uhmaiän virallisesti alkaneeksi! Tai ainakin siihen kuuluvien raivareiden elämäämme saapuneiksi. Täytyy myöntää, että nämä ensimmäiset kerrat, kun kaveri huutaa naama punaisena tavaroita paiskoen ja päätänsä koviin objekteihin hakaten, ovat aika hämmentäviä ja sitä miettii keskenänsä, että tilaisko taksin, ambulanssin, poliisin vai pizzan.

Kuulemma siihen tottuu ja sitten osaa katsoa, ettei oma hermo mene ja ettei kaveri pahemmin satuta itseään ja että hän saa raivota raivonsa rauhassa loppuun.

Tätä sitten seuraavat herra-ties-kuin-monta-vuotta.

Eilen olimme rankkasateessa leikkikentällä. Vimmellä oli koko kuravarustus yllään. Se makas mahallaan lätäkön vieressä latkien kuravettä suuhunsa. Vesi näytti vast'ikään taivaalta tippuneelta. En jaksanut huolestua.