
Sain pari lippua Cartier säätiön näyttelyyn ystävältä ja lähdin vahtimaan Vimmeä sinne, jotta M sai tilaisuuden nähdä duunit rauhassa. Itse olin jo kerran siellä ilman Vimmeä patsastellut. Oli hauska reissu ja Vimmekin ilahtui muutamista töistä ne nähtyään. Lapsen vieminen näyttelyihin ei ole rentouttavaa, mutta on hauska nähdä kuinka pienikin henkilö osaa katsoa taidetta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti