Tammikuu jo vaikka kuin pitkällä

Vuosi on jo pitkällä, enkä siitä huolimatta ole vielä toivotellut mitään tässä blogissa. Kivat 2008:t vaan kaikille.

Podin vilustumista uuden vuoden aattona, joten emme juhlineet asiaa sen intensiivisemmin. Toki yksi kuoharipullo avattiin ja tuolta puiden välistä, olkkarin ikkunasta katsoimme kansalaisten yksityisiä raketteja. Tinan valannat jäi väliin, kun kauha oli hukassa. Ensi vuonna sitten.

Nassikka oppi perjantaina sanomaan ärrän. Nyt se päristää ärrää menemään ihan siitä ilosta että kun voi.

Mä korkkasin Naisten Kymppiin valmentautumisen (mun ja systerin kevätprojekti) ja menin reippaalle aamukävelylle lauantaina. Ikäväkseni sain todeta, että mun talviset reipasteluvaatteet eivät olleet oikein ajan tasalla. Suoritin kävelyni pultsari-tyylisissä vetimissä: karseesti liian iso, tumman sininen,virttynyt toppatakki ja nuhjaantuneet, harmaat plyyssicollagehousut ja sit siihen vielä musta piippapipo vedettynä syvälle päähän. En blendaantunut satunnaisten, vastaantulleitten espoolaisreipastelijoitten tyyliin edes unissani. Oli aika piinallista. Siksi keräsin itseni ja menin alesta ostamaan asiallisen toppatakin ja tuulihousut. Nyt voi reipastella muulloinkin kuin pimeän tullen. Nyt olen kunnon espoolainen. Kääk.

Eilen olimme M:n kanssa kaksistaan leffassa (Kultainen Kompassi) ja sen jälkeen baarikierroksella (Corona, Loose, O'Malley's ja Moskova). Oli varsin eksoottista.