Ei se ole ihme, jos pakolaisuuteen joutuneet ihmiset ovat pihalla. Mä olen taas viettänyt aikaani muiden nurkissa: aluksi Svedulassa, kun siellä ei ole kämppää ja koulua pitää kuitenkin käydä, ja sitten täällä Suomessa putkiremonttia paossa vanhempieni luona. Ei oikein psykofysiikka jaksa ja tämä on kuitenkin aivan marginaalisen pientä sellaisten ihmisten elämään verrattuna, jotka joutuu henkensä kaupalla pakenemaan johonkin vieraaseen maahan, jossa on hymytöntä kansaa ja aina kylmä.
No, mut emme lannistu.
Vimpula täytti eilen 5v. Se on ihana asia, että lapsi kasvaa. Toki sitä itsellekkin siinä samalla ikää karttuu, mutta sille nyt ei kukaan voi mitään ja lapsen kasvaminen on kuitenkin valtavan kiva asia.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti