Nyt on koira vahdittu valmiiksi ja olen taas siirtynyt toiseen kohteeseen hyyryläiseksi. Tää on aika opettavaista asua toisten kodeissa - ihminen arvostaa sitä omaa soppeaan ihan toisella tavalla, kun on muiden nurkkia intensiivisesti kansoittanut läsnäolollaan. Arvostaa ihminen myös valtavasti sitä faktaa, että elämässä on sellaisia ystäviä, jotka ovat valmiita vapaaehtoisesti antamaan nurkkansa hyyryläisyyden toimittamiseen.
Huomenna mun rakas lapseni saapuu synnyinmaahansa ilahduttamaan mua läsnäolollaan. Olen varautunut kiukutteluun ja kekkuloitiin ja otan sen kaiken avosylin vastaan. Tosin varsin ikävä, orastava flunssan tunne tuntuu siellä täällä pitkin kehoani. Mä sanon että taudit saa mennä sinne missä pippuri kasvaa! Mä en nyt kerkee sairastamaan.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti