Ruotsin huono menestys, äitiys ja kissa

Kyllä ihmisen oloa helpotti kummasti se, että vaikka sitä MM-kultaa nyt ei tullutkaan, niin Ruotsilla meni vielä paaaljon, paaaljon heikommin.

Lapsi eilen soitti mulle ja toivotti hyvää äitienpäivää. Se tais olla ensimmäinen kerta, että ne toivotukset tuli noinkin tietoisesti mulle varta vasten esitettynä. Kyllä viime vuonnakin jotain toivotettiin, mutta lähinnä M:n kannustamana. Voi ihme. En olis koskaan uskonut, että äitienpäivä koskis mua muulla kuin oman äitini onnittelemisen tasolla. Mitä tähän nyt sit sanois, muuta ku et, pitäis päästä sitä äitinä olemista nyt pian toteuttamaan tai ei jaksa.

Olen hoitamassa kavereiden kissaa. Tämä kissa toteuttaa huomio-huomio-maukumisensa sanomalla "mami" ihan perheen tyttären äänellä. Aika spooky ilmiö. Ei se ennen kavereiden lapsen syntymistä koskaan sanonut "mami", tai ylipäänsäkään kissat ei kauheesti SANO mitään. Tämä ei ole se tyyli jolla sitä edellä mainitsemaani äitinä olemista haluaisin toteuttaa, mutta kissan vahtimisessa sinänsä ei ole mitään vikaa. Tykkään kissoista ja kun sellaista ei voi kotiinsa viedä, niin on kiva olla välillä kissan kanssa toisten nurkissa. Jos se rupee enemmänkin puhumaan, niin toivottavasti sit sellaisella kielellä, jota ymmärrän.