Kyllä huomaa että ihminen ei ole kahdeksaan kesään ollut Suomessa. Pelkästään tämä pääkaupunkiseudun öinen valoisuus tuntuu valtavalta ja samaa asiaa tarkasteli aikanaan pimeytenä pohjoisesta etelään muutettuaan. Paljon on tullut vastaan kesäisiä hajuja, joita en ole sitten viime vuosituhannen lopun sieraimissani tuntenut, ja kyseessä ei ole pelkästään ne Hakaniemen densot, kun siellä asti en ole vielä kerennyt käymään.
Mun lapseni on todella ykkönen ja on niin kuin en olis poissa ollutkaan. Mitään vierastelua ei ole ja estottomasti vedetään raisuja raivareita, niin kuin asiaan kuuluu. Tosin ilmoitin lapselle, että nyt rupeamme opettelemaan miten ollaan vihaisia ilman että pitää raivota täyslaidallisella. Katsotaan miten sen rojektin käy.
Saapumisiltana kävin pikaisesti perheen kans Jangavassa avaijaisissa. Siellä on magee näyttely. Menkää katsomaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti