Vanhemmiltani lainasimme autoa. Heillä on 70-luvun Saab 96, joka kulkee päättäväisesti, joskin kovaäänisesti kohteeseensa ja jolla ajaminen on lihaskuntoa vaativaa; ratissa ei ole minkäänlaisia ohjaustehostimia. Tällä ajoneuvolla lähdimme anoppilaan. Sieltä käsin vierailimme ystävien luona Hämeenlinnassa. He olivat kutsuneet paikalle joukon vanhoja kavereita ja tekosyynä juhlien pitämiseen olivat heidän viime talven 40v. päivät ja tämän kesän 19. hääpäivä (menivät samana kesänä naippariin kuin mekin). Tapasin ihmisiä, joita en ollut nähnyt 20:een vuoteen. Oli sekä hämmentävää, että hauskaa. Juhlien jälkeen sain miettiä vastausta kysymykseen, että kuka oli vanhentunut eniten ja pitää sanoa, että totisesti se naama, jota mä aina peilistä tuijotan.
Huomenna lähdemme Stadin kautta syntymäkaupunkiini, Ouluun katsomaan broidin uutta taloa ja viikonloppuna saamme mennä häihin Raaheen. Mä olen siellä käynyt viimeksi yli kymmenen vuotta sitten. Tunnistaakohan Raahen vielä teinivuosieni näyttämöksi. Sen saamme nähdä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti