Raivolasta

Joskus lapsella tuntuu olevan raivokiintiössä vajausta ja sit tehdään keissi ihan mistä vaan, jotta raivoamista voi tovin tarpeikseen harrastaa.

Tänä aamuna suihkussa ollessani kylpyhuoneen ovi avautui ja Vimme kurkisti sisään ja hymyili kuin herranenkeli. Sit käytiin tämä dialogi:

Vimme: Haluaa mehua.
Minä: Mehu on loppu.
Vimme: Ostetaanko kaupasta?
Minä: Ostetaan sit kun mennään kauppaan.
Vimme: Ostetaan nyt.
Minä: Ei voida ostaa nyt, koska olemme täällä suihkussa.
Vimme: Voiko suihkussa ostaa mehua?
Minä: Ei voi.
Vimme: Voiko kaupasta ostaa mehua?
Minä: Voi ostaa.
Vimme: Ostetaan mehua nyt.
Minä: Me ei olla kaupassa ja suihkusta ei voi ostaa mehua.
Vimme: Ollaanko me kaupassa? Ostetaanko nyt mehua? Ostetaanko heti?

Dialogin jatkoa on turha tähän tallentaa, sillä se jatkui aika puuduttavana samoja asioita toistellen ja päätyi Vimmen raivoamiseen, joka jatkui intensiivisenä sellaset neljä varttia. Huh huh. Pitää toivoa, että raivokiintiö täyttyi nyt sit joksikin aikaa.