Asiat ovat edistyneet: lapsella on nyt päiväkotipaikka ja hän aloittaa laitostumisensa tammikuussa. Olemme saaneet olohuoneeseen huonekaluja: 2 nojatuolia, yhden vuodesohvan, parisohvapöytää ja pari kirjahyllyä (kiitän sponsoreita). Pahvilaatikot kuuluvat edelleen olennaisena osana meidän sisustuselementteihin, mutta muutakin jo löytyy.
Sitten muuta:
Viikonloppuna kävimme kylässä eräässä Helsingin lähiössä. Kotiin lähtiessä odotimme linja-autoa pysäkin katoksen alla neljän somalinaisen ja heidän lastenvaunujensa kanssa. Oli pimeää ja satoi. Äkkiä ajoi auto vauhdilla kohti pysäkkiä ja käänsi suuntaansa juuri ennen väistämättömältä näyttänyttä törmäämistä ja jatkoi renkaat ulvoen matkaansa. Autoilija halusi selvästikkin pelästyttää somalinaiset, jotka pelästyivätkin, ja me yhtälailla. Emme ehtineet nähdä kuljettajaa tai saada edes rekisterinumeroa ylös. Tuli sellainen tunnelma, että perkeleenmoinen natsitakapajula tämä Suomi on, kun ihmisten pitää tuolla tavalla öykkäröidä. Ihmiset saa ajatella tykönänsä ihan mitä haluavat, kunhan käyttäytyvät asiallisesti. Jotenkin nyt näin hetken Suomessa oltuani tuntuu siltä, että asiallinen käytös tapahtuu vaan keskustan kortteleissa virka-aikaan ja muuten kansa on kuin riivattua.
No, kyllä mä ymmärrän, että oikeesti suurin osa suomalaisista on asiallisia ihmisiä, jotka eivät aiheita häiriötä, kuin seinänaapureilleen, jos niillekkään. Öykkärit vaan kuuluu ja näkyy niin helposti.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
suomalaisten uusiutuva voimavara, poiketen naapurimaista(!), on kateus.
jos joku saa jotain se sama kuuluu minullekin riippumatta siitä mitä minulla jo on. raiskauksen kokeneet naiset, raiskauksen nähneet miehet, vanhemoien tapon nähneet lapset ovat vain kohteita jotka saavat jotain mikä kuuluisi minulle!
Empä oikein pysynyt perässä tuossa kommentissa, mutta ihminen ei kye kaikkeen asiaan kuitenkaan.
Lähetä kommentti