perjantaina, toukokuuta 27, 2005

Unta!

Voi hyvä luoja - tämän täytyy olla rangaistus joistakin vakavista karmallisista rikkomuksista edellisessä elämässä. Mä en kerta kaikkiaan totu tähän aamutuimaan heräämiseen. Lapsi nuosee tikkana istumaan joskus kuuden pintaan ja sanoo pikkuoravaäänellään: "Huomenta. Liiha helää. Vaihletaan vaippa." Niinä hetkinä mun sieluni on kaupan ihan pilkka hintaan kelle tahansa eniten unta tarjoavalle.

Tietysti ihminen vois mennä nukkumaan illalla jo kahdeksalta, niin sitten sitä unta sais riittämiin, mutta siihen en ole vielä päässyt. Jotenkin tulee se tarve olla hereillä sillon kun lapsi nukkuu.

Ei kommentteja: