Se sormi jota leikkelin veitsellä joutessani on parantunut todella hienosti. Nyt olen rohjennut jo viettää aikoja ilman kääröjä. Sitä nimenomaista veistä olen visusti vältellyt.
Jos näkisin tällaisen (kylläkin parantuneen) haavan jonkun toisen ihmisen kädessä, niin mulle tulis sellainen voimakas "yäk"-olo. En tykkää sormionnettumuusjutuista, enkä varsinkaan kynsijutuista. Tässä tapauksessa on molempaa ainesta.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti