Sanonpa, että aika menee hurjaa vauhtia täällä Helsingissä. Ensi viikolla palaamme Vimpulan kanssa Nuosevan Auringon maahan kumartelemaan kaikille. Vastoin ennakko-odotuksiani, en ole kumarellut täällä kenellekkään. Ehkä en ole vain asunut tarpeeksi kauan Japanissa. Mene ja tiedä.
Vein lapsen tänään neuvolaan ja siellä kerrottiin, että asiat on kivasti ja kehittävästi. Vimme karjui lääkäripelkoaan (kiitos viime talven tikit) ja rokotusta. Siitä huolimatta vierailu meni mielestäni hyvin. Nyt olis vielä maanantaina edessä hammaslääkärikoitos.
Onhan se ihmiset kivaa, kun oleskelee ystäviensä kanssa samassa kaupungissa. Vielä kun saisi elantonsa ja puolisonkin elannot tänne, niin asiat olis siinä suhteessa vallankin mallillaan. Voin pistää tämän tavoitteeksi seuraavan viisivuotissuunnitelmaan.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Hyva, etta ystavat ovat tallella. Aikaa kuluu, mutta suomessa tuntuu moni asia pysyvan. I wish I was there.
Sä oletkin just se joka täältä puuttuu.
Lähetä kommentti