On ollut kaunis päivä. Kävimme Vimmen kanssa kerhossa ja matkalla takas juna-asemalle huomasin jättäneeni kassin Vimmelle lahjoitettuja vaatteita kerhoon. Palasin näin suoraan lähtöruutuun, kulkematta vankilan kautta. Palattuani totesin, että vot-tö-hek - kävellään kotiin. Matkaa ei ollut kuin sellaiset kuusi kilometriä. Matka taittui ja Vimme veteli sikeitä. Ainoa haittapuoli oli se valtava määrä pakokaasuja, joita ihminen teiden vierustoja tarpoessaan imi keuhkoihinsa.
On se aika kivaa, kun voi marraskuussakin ilman takkia kulkea auringonpaisteessa. Tätä muistelen sitten Helsingin tödennäköiseen loskakeliin ja satavarmaan pimeyteen laskeutuessani. Ja kun palaan takaisin sieltä Tokioon, niin täälläkin on jo kylmä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Jotain on vialla, on ensimmäinen ajatus, kun täälläkin oli 16° lämmintä eilen ja samaa rataa on luvattu viikonlopunkin menevän. Minulle luvattiiin marraskuun kovia pakkaskelejä! Kanadalainen talvi antaa odottaa itseään...
Ehkä Kanadan talvi säästää kunnon pakkaset niihin aikoihin, jolloin kotiin paluusi on käsillä. Täällä Tokiossa tällainen meininki on ihan "normaalia". Olen siitä erikseen kiitollinen.
Helsinkiin on luvattu täksi päiväksi liki kymmentä lämpöastetta. Marraskuun ekana, pyrylylyn päivänä (joka on työpaikallani perinteinen ikävänkarkoituspäivä), tarkeni tallinnanlaivan kannella hillua paitahihasillaan.
Räntää ei kaipaa kenkään!
Tiina
Lähetä kommentti