Eilen illalla menimme Markuksen kanssa ensimmäistä kertaa ulos keskenämme sitten Vimmen syntymän. Yövieraamme ilmoittautui vapaaehtoiseksi lapsenvahdiksi (tuhannet kiitokset!).
Menimme käymään lähipubissa. Siellä oli hurja meno: Ruotsi-Italia-ottelu oli viime minuuteilla ja Italia johti 0-1. Juuri kun totesin Markukselle, että Italia voittaa ihan varmasti, kikkaili Zlatan Ibrahimovic kantapääpotkulla pallon maaliin. Huuto baarissa oli korvia huumaava. Huuto kiiri tasaisena läpi koko Ruotsin, yli jokaikisen ruotsalaisen (ja ruotsalais-myönteisen henkilön), joka seurasi matsia.
Vimme ei kuulemma herännyt huutoon. Kaverilla tuntuu olevan muutenkin hyvät unenlahjat... Tämän sanottuani koputan puuta.
Palasimme kotiin tunnin päästä lähdöstämme. Ulkonakäynti oli siis enemmän symbolinen, kuin varsinainen riekkumisilta. Ja veikkoset, ei sitä jaksais riekkuakkaan, kun se herätys on aina viimeistään seitsemältä aamulla - oli mikä oli.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti