Maa järisi tänään, kun valvoin Vimmen ruokailua lounasaikaan. Se on ihan varmasti järissyt aikaisemminkin meidän täällä ollessamme. Tämä järistys oli ensimmäinen, jonka huomasin. Kaapin lasiovet helisivät ja muutenkin tunnelma oli kuin isomman tavarajunan ohittaessa ihan vierestä.
- Maanjäristys, sanoin Vimmelle.
- Kuuluu ääni, sanoi Vimme ja osoitti kaapin lasiovia.
Teimmekö mitään maanjäristyshenkisiä turvatoimia? Emme. Järistys ei ollut voimakas ja se loppui pian. Se oli siinäkin mielessä kuin ohi menevä juna. Tenkin sivulta kävi ilmi, että järistyksen keskipisteessä voimakkuus oli ollut neljä sillä paljon puhutulla Richterin skaalalla. Nyt on tämäkin Japanin ihme kohdattu. Toivottavasti se ei tule koskaan liian hurjana kohdalle.
Järinät.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Eipä tulis ensimmäisenä mieleen, että Saksassa sais kokee maanjäristyksen. Mutta kun järjellä ajattelee, niin miksikäs ei.
Voisi olla ikävää, jos Richterit ja promillet olis samoissa lukemissa. Toisaalta tarpeeksi promillee, niin ei huomaa mitään vaikka mananmajoille joutuis. Ehkä sitten huomais.
Pitää tunnustaa, että olen harkinnut sellaisen maanjäristyspakkauksen ostamista. Niitä varmaan myydään myös lastenkoossa - täällä kun on kaikkea.
Lähetä kommentti