Valtava väsymys on vaivannut ihmistä ja ne kaikki asiat, joita mulla on aina sanottavanani, ovat jääneet nyt vähemmälle ilmaisulle. Mutta ei se mitään. Huomaan, että helle vie mehut, vaikka helle on minulle mieleisempi tila kuin paleleminen.
Vietämme paljon aikaa sisätiloissa. Se tuntuu olevan paikallinen tapa helteen aikaan.
Olen tähän mennessä täällä nähnyt vain yhden varsinaisen, maassa makaavan auringonottajan puistossa. Henkilö oli niin kaukana, etten voinut todeta arvaustani henkilön ulkomaalaisuudesta oikeaksi. Göteborgissa läheinen hautausmaa (kyllä, Svedulassa otetaan aurinkoa hautausmaallakin) ja kaikki puistot ja pienet ruohopläntitkin oli aina täyteen pakattu, kun aurinko kesällä ollenkaan pilkisti pilven raosta. Paineet ruskettumiselle oli kovat ja jos rohkeni sääret paljaana ilman rusketusta kulkea, niin sitä ei katsottu hyvällä - edes näinä auringon säteilyn haitoista tiedostavina aikoina.
Täällä asiat ovat toisin. Pitää nyt erikseen mainita, että ruskettuneitakin japanilaisia näkyy, mutta ei ollenkaan enemmistönä. Paljon yleisempää on nähdä naisia kantamassa auringonvarjoa, suojaamassa kasvojaan tummalla, koko naaman peittävällä lipalla ja käsivarsien yli on vedetty suojatarkoitukseen hankitut pitkävartisen hanskat. Ihmiset pysyvät varjossa. Mä olen kauhean helpottunut.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti