Hiljaisuus laskeutuu, potemista ja ilta ulkona

Jos ei muusta huomaa, että kesä on lopuillaan, niin siitä aikakin, että ne kaskaat ei enää huuda tuolla puskissa. Jokunen säksättää vielä siellä täällä, mutta mitään kuumimman kesän konserttia ei enää ole. Keli jatkuu tosin lämpimänä. Suomessa tällaset kelit olis sellasta heinäkuun kamaa.

Vimme on vilustunut. En vienyt häntä lääkäriin eilen, koska oireet alkoi olla niin selkeästi vilustumisen puolella ja kuume oli kadonnut. Nyt sitten podetaan Vimmen kanssa kunnes se on taas voimissaan.

Eilen illalla olin suomalaisten naisten kanssa ulkona syömässä ja juomassakin. Joku oli valinnut tapaamiselle aivan loistavan ja tokiolaiseksi omalaatuisen rantaterassin erään isomman joen varrella. Omalaatuiseksi sen teki paikan avaruus: vastapäätä heti ei ollut toista rakennusta - eikä vieressäkään. Ruoka oli ihan asiallista, italialaishenkistä, joskin paikalliseen tapaan kauheen ylihinnoiteltua. Kaljaa tuli kitattua ja paasattua toisten suut ja silmät täyteen. Oli virkistävää.