torstaina, syyskuuta 29, 2005
Kekkuli kieli
Japanin kielessä on omat laskusanat vähän niinku kaikelle: kaksi tyttöä sanotaan eri kakkosella kuin kaksi kirjaa, pienille eläimille on eri lukusanat kuin suurille, pitkulaisille asioille toiset kuin lituskoille ja niin edelleen. Opettelemista riittää siis pelkissä alkeissa ihan haastavuuteen saakka, jopa ilman yritystäkään opetella lukemaan tai kirjoittamaan japaniksi. Mulla onneksi ei ole mitään paineita asian suhteen. Ja kun ei ole paineita, niin kaikki potentiaalisesti vaikea tuntuu vain hauskalta.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
...ja sitten on vielä se miesten kieli ja naisten kieli, mikäli muistan oikein. Suomessa on nyt muotia opiskella Nipponin kieltä. Koko maa taitaa olla muotia ainakin tietyn nuorisojaoston keskuudessa.
Onko, muuten, Kirkkonummen Valkeapäät teille sukua?
PS. Suomalaisessa Kirjakaupassa alkoi ALE. Voit uskoa, että sorruin erääsenkin niteeseen...
t. TiinaK
Mähän tietysti valtavan trenditietoisena ihmisenä lähdin tänne Jaappaniin juuri siksi, että se on niin hienoo ja ine-ihmiset tekee niin.
Mä luulen, että Kirkkonummen Valkeapäät ei ole meille sukua. Harvat Valkeapäät ovat.
Olisipa hauskaa olla kirja-alessa ryntäilemässä! Kirjoja ihminen ei kertakaikkiaan pysty lukemaan liikaa.
Lähetä kommentti